Vähennä!

tammikuuta 15, 2024

Tehtävä 1: Ruokahävikkikisa

Ruokahävikkikisa toteutetaan aiheen opetusviikolla, jossa koko koulu osallistuu ruokahävikin vähentämiseen viikon aikana. Koulun ruokalan astianpalautuspisteelle järjestetään vaa’llinen biojäteastia, josta oppilas näkee oman ruokahävikin määrän grammoina. Päivän päätteeksi ruokalan henkilökunta punnitsee koko päivän kouluruokailusta syntyneen ruokahävikin. Tätä toteutetaan jokaisena päivänä yhden viikon ajan, jonka jälkeen viikkotulosta vertaillaan aikaisempien viikkojen keskiarvoon. Tehtävän tarkoituksena on konkreettisesti havainnollistaa oman ruokahävikin syntymisen määrä.

Oppilaat toteuttavat ruokahävikkiviikolla haastattelun koulun keittiöhenkilökunnalle. Jokaisella parilla tai pienryhmällä on oma kysymys ruokahävikkin liittyen. Haastattelun pohjalta oppilaat voisivat esimerkiksi pareittain tai pienissä ryhmissä suunnitella ja toteuttaa julisteen ruokahävikistä. Julisteissa voisi tuoda esille haastattelun kysymykset ja vastaukset. Julisteet voidaan kiinnittää esille keskeiselle paikalle, esimerkiksi kouluruokalan seinälle.Tämä tehtävä soveltuu esimerkiksi luokkaryhmälle, jossa on noin 16 oppilasta, jolloin pareja tai pienryhmiä tulisi noin kahdeksan. Alle on listattu mahdollisia haastattelukysymyksiä keittiön henkilökunnalle:

Mitä ruokahävikillä tarkoitetaan?
Miksi ruokahävikki on ongelma kouluruokailussa?
Mitä ruokaa päätyy eniten ruokahävikiksi? ( Esim. Leipä, salaatti, lämmin ruoka, mikä?) -Kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy yhden päivän aikana?
Onko ruokahävikin määrä lisääntynyt tai vähentynyt kuluneen vuoden aikana?
Millä keinoin oppilaat voisivat mielestänne vähentää ruokahävikin syntymistä?
Millä keinoin pyritte vähentämään ruokahävikin syntymistä ?
Kuinka paljon olisi tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kouluruokailussa?

Lisätehtävä: Kulutusvalintaväittämät

Tehtävän tavoitteena oppilaiden on pohdittava kulutusvalintoja kestävyyden näkökulmasta, eli tarvitaanko jotakin tuotetta oikeasti ja olisiko tuote mahdollisimman pitkäikäinen. Tehtävä voidaan toteuttaa pareittain tai pienissä ryhmissä, joissa jokainen lukee vuorollaan yhden väittämän. Tehtävän lopuksi kysymykset voidaan käydä läpi opettajajohtoisesti, jolloin voidaan yhdessä pohtia oppilaiden tekemiä valintoja ja perusteluja.

Väittämät ovat seuraavat:

1. Ostan joka syksy uuden koulurepun VAI käytän samaa reppua useamman vuoden. Perustele vastauksesi.

OPETTAJALLE ESIMERKIKSI: Molemmat vaihtoehdot ovat periaatteessa oikein, mutta perusteuluina voidaan pohtia repun käyttöikää. Uusi reppu voidaan ostaa joka syksy, jos reppu menee rikki. Repun valinnassa materiaali, kuvio, väri huomioon, jotta se miellyttää myös seuraavana vuonna.

2. Otan kerralla lempiruokaani ison annoksen, jotta ruoka ei lopu kesken VAI otan ruokaa pienen määrän, mutta haen sitä myöhemmin lisää.

OPETTAJALLE ESIMERKIKSI: Molemmat vaihtoehdot oikein, jos ei synny ruokahävikkiä.

3. Kesämökillä juon mehua aina uudesta kertakäyttömukista VAI juon mehua samasta kertakäyttömukista useamman kerran.

OPETTAJALLE ESIMERKIKSI: Samaa kertakäyttömukia voi käyttää useamman kerran. Luonnonvarojen tuhlaus.

4. Säilytän polkupyörääni suojassa ja huollan sen joka kevät. VAI Säilytän pyörääni missä vain on tilaa ja huollan pyörääni täyttämällä renkaat.

OPETTAJALLE ESIMERKIKSI: Pohditaan esineen käyttöikää ja tavaran käsittelyä käyttöiän pidentämiseksi.

Hae tästä blogista

Kiertotaloustaiturit

Vähennä!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uudelleenkäytä!

Aloitustunti